Muutaman viime vuoden aikana, kun pluto on myllertänyt syntymäkartallani tuhoisasti, on tämä viisaus tullut tutuksi. Olen oppinut olemaan ottamatta mitään itsestäänselvyytenä, sillä jos näin olen tehnyt, niin asiat ovat menneet takuuvarmasti päälaelleen.

Viime päivien aikana ei taas ole asiat menneet, niin kuin suunniteltua. Olen oppinut kuitenkin tyynesti ajattelemaan, että kaikella on tarkoitus. Jos joku juttu peruuntuu, niin sitten niin oli tarkoitus käydä. Jos joku ihminen johon luotan, käyttäytyy odottamattomalla tavalla eikä ehkä niin mukavasti, niin ajattelen senkin olevan merkki minulle jostakin. Olen oppinut nauttimaan tässä olemisesta, sekä iloista että suruista. Turhautuneisuus eri tilanteisiin on suurimmaksi osaksi kadonnut. En toivo enää olevani jossain muualla kuin olen.

Niinpä tämä lausahdus, "varmaa on vain epävarmuus", on alkanut särähtää korvaan. Toki se edelleen pätee ulkoisiin asioihin ja ihmisiin, mutta ei minuun. Olen varma itsestäni ja arvostani. Toki sitä koetellaan, mutta kyllä se sieltä aina löytyy ja jokaisen koettelemuksen myötä vahvistuu entisestään. Voin vilpittömästi sanoa olevani onnellinen vaikeuksistani, ne ovat tuoneet mukanaan viisautta, kun olen ne uskaltanut kohdata. Sisäinen tasapainoni ei ole kiinni ulkoisista asioista.

Suurena apuna minulla on ollut Tommy Hellstenin kirja "Saat sen mistä luovut". Tämä tekstinpätkä on kyseisestä kirjasta otsikon "Sisäinen turva johtaa kykyyn elää vaarallisesti" alta:

"-- Koska rakkaudessa on turva, sisäinen turva, ihminen sietää elämässä olevaa turvattomuutta. Hän uskaltaa elää, vaikka eläminen itsessään on vaarallista. -- Hän uskaltaa kokeilla uusia asioita, myös sellaisia joita hän ei hallitse. Hänen ei tarvitse kompensoida sisäistä turvattomuuttaan ulkoisella yliturvallisuudella. Sisäinen turva johtaa siis kykyyn elää vaarallisesti."

Mitä paremmin voin siis sisältä, sitä miellyttävämpi on ulkomaailma. Yhteiskuntamme on itse asiassa aika turvallisuushakuinen. Tekeekö se meistä epävarmoja? Vai onko vaarat vain erilaisia verrattuna vaikka johonkin turvattomanpaan maahan?

Jos ulkoinen maailma on turvallinen, niin onko sisäinen maailma silloin turvaton? Onko se este sisäiselle kasvulle?